tiistai 31. joulukuuta 2019

2010-luvun parhaat kauhuelokuvat




Hyvä on, myönnetään, klikkiotsikon makuahan tässä on. Näin vuosikymmenen vaihtuessa on hyvä reflektoida kulunutta kymmentä vuotta ja tarkastella parhaita elokuvia – mutta että listaisi absoluuttisesti parhaimmat niistä? Niin varmaan. Kauhu on genreistä ehkä eniten fiilispohjainen, ja joka katsojalla on oma makunsa. Siksi saattaa ärsyttää, että joku totaalisen tylsä leffa on kaikkien arvostama, tai että se todella tehokas ja viihdyttävä pläjäys jää ihan täysin huomiotta. Enkä edes yritä väittää, että olisin nähnyt kaikki hyvät kauhuelokuvat viimeisen kymmenen vuoden ajalta – vaikka yritys on ollutkin kova – minkä vuoksi päätin pikemminkin tehdä listan kymmenestä suuresta kauhuhitistä: elokuvista, jotka ovat olleet varsinaisia tapauksia, ja joita voi varauksetta suositella kenelle tahansa. Kaikki listatut elokuvat ovat kiistatta hyviä, vaikka joku olisikin ylihypetetty – ja vähintäänkin nämä ovat niitä elokuvia, jotka vuosikymmeneltä jäävät elämään. Nämä ovat NE vuosikymmenen kauhuelokuvat.

Kaiken kaikkiaan kauhufanille kulunut vuosikymmen oli todella antoisa! Uusien ohjaajien sukupolvi pääsi kunnolla vauhtiin: mm. Jordan Peele, Mike Flanagan, Ari Aster, Robert Eggers. Conjuring-saaga räjäytti pankin, ja Suspiria (2018) ja Child’s Play (2019) osoittivat, että uusintaversioiden mahdollisuuksia on aiemmin aliarvioitu. Kauhu levisi isolla ryminällä suoratoistopalveluihin ja televisioon, esimerkkeinä vaikkapa American Horror Story, The Haunting of Hill House ja Channel Zero. Zombiewalkit, kummitustalokierrokset ja kauhuteatteri levisivät Suomeenkin.

Alla oleva lista ei ole objektiivinen, mutta ei se ole täysin subjektiivinenkaan. Itse pidin esimerkiksi Robert Eggersin The Lighthousesta (2019) ehkä enemmän kuin The Witchistä (2016), mutta The Witch on ehdottomasti se, joka ansaitsee paikkansa tämänkaltaisella listalla. Koska listasta puuttuu luonnollisesti vaikka mitä hyviä elokuvia – kuten Overlord (2018), The Wailing (2016) ja Annihilation (2018) – annan lisäksi myös kymmenen muuta suositusta hyvistä leffoista viime vuosikymmeneltä. Ja vaikka kauhufanina olisikin hauska, että rahkeet riittäisivät suosittelemaan vain jotain arthouse-leffoja, jotka on kerran näytetty jossain kellarissa New Yorkissa, niin se ei ole tarkoitus: kyllä nämä ovat ihan niitä valtavirtakauhuelokuvia kaikki. Hyviä kauhuelokuvia on maailma pullollaan ja niiden etsiminen pitkä matka – ja iloinen 20-luku tuo niitä varmasti aimo tukun lisää tullessaan. Hyvää vuodenvaihdetta kaikille!



2010-luvun kovimmat kauhutapaukset

1. Get Out (2017)
Myönnän auliisti, että Get Out oli mielestäni hieman liian hypetetty, ja vaati uusintakatselun ennen kuin tahallisen ennalta arvattava tarina tempaisi kunnolla mukaansa. Mutta yhtä kaikki – Get Out on 2010-luvun tärkein kauhuleffa. Se tiivistää koko vuosikymmenen: se on hauska, itseironinen, yhteiskunnallisesti valveutunut, umpikiero ja tehokas. Se on tiukaksi viritetty kone ja kaiken lisäksi pirun viihdyttävä.

2. It Follows (2014)
Nerokkaaseen lähtöasetelmaan perustuva elokuva on sekä sosiaalinen kommentaari, että tehokas kauhuelokuva, jonka synnyttämään ajatusleikkiin on pakko lähteä mukaan. Kaiken kruununa Mike Gioulaksiksen suvereeni kuvaus, jota tukee järisyttävä visuaalinen maailma sekä musiikki. Vuosikymmenen kauhuelokuvista oma suosikkini.

3. Hereditary – Pahan perintö (2018)
Jopa Rosemaryn painajaista (1968) paremmaksi hehkutettu Hereditary on kehunsa ansainnut. Ari Asterin esikoinen lumosi ja järkytti yleisöt ympäri maailmaa. Hereditary osoitti jälleen, että kunnianhimoinen taiteellinen näkemys ja tinkimätön aihepiiri ei tarkoita kaupallista epäonnistumista. Ja missä on Toni Colletten Oscar?

4. The Conjuring – Kirottu (2013)
Conjuring-sarjan avausosa on yksi kaikkien aikojen kummituselokuvista. Perinnetietoinen, tyylikäs säikyttely on kauhuviihdettä parhaimmillaan, ja osoitti jälleen James Wanin kuuluvan kirkkaimpaan kauhuohjaajien eliittiin. Leffaa seurannut elokuvasarja on heikoista lenkeistään huolimatta ehkä tasokkain kauhufranchise ikinä.

5. The Witch (2015)
Tunnelmallinen, puistattava ja nerokkaasti toteutettu The Witch on monen mielestä vuosikymmenen paras kauhuelokuva, eikä syyttä lainkaan. Uudenenglannin metsiin sijoittuva painajainen on hyppy kylmään veteen ja esikoisohjaaja Eggersiltä visionäärinen taidonnäyte.

6. The Cabin in the Woods (2012)
Vuosikymmenen kauhukomedia dekonstruoi perinteisen kauhuelokuvan ja tekee siitä huumoria – ja onnistuu silti olemaan myös pelottava. Lopun hirviöiden esiinmarssi on hengästyttävintä kauhuelokuvaa koskaan.

7. A Quiet Place – Hiljainen paikka (2018)
Jim.. Öh, John Krasinskin esikoinen on taidokkaasti tehty, postapokalyptisen maailman trooppeja voitokseen kääntävä ja kutkuttava elämys – ja kaupanpäälle älytön kassamagneetti. Oliko elokuva vähän ylihehkutettu? Ehkä, mutta yksi vuosikymmenen tärkeimmistä ja parhaimmista kauhuleffoista se silti on. 

8. The Babadook (2014)
The Babadook on osoitus kauhuelokuvan kasvavan maineen voimasta. Ilmestyessään vähälle huomiolle jäänyt elokuva on vähitellen kasvanut hitiksi, sillä se on taiten kirjoitettu, hyvin näytelty ja sen alavirtauksissa käsittelemät teemat menetyksestä ja surusta ovat ohittamattomia. Ja onhan Babadook ehkä vuosikymmenen paras leffahirviö – joka muuten on kotiutunut englantiin jo mörön synonyymiksi.

9. It – Se (2017)
Uusintaversioiden voiman osoittava It oli sekä lämmin henkäys nostalgiaa, hyvin tehty ja karmiva. Bill Skarsgårdin rooli Pennywisenä on jo nyt ikoninen. Mielikuvituksellinen sukellus painajaisiin ei ehkä niinkään pelottanut, mutta loistava se silti on.

10. Evil Dead (2013)
Ilmestyessään vähän ylenkatsottu uusintaversio on noussut sittemmin moderniksi kulttiklassikoksi – eikä ihme. Fede Alvarezin puhtaaseen läträykseen perustuva adrenaliinipiikki on varmasti yksi ilkeimmistä suuren yleisön kauhuleffoista – sekä yksi kaikkien aikojen viihdyttävimmistä. Vimmainen visio vetää vertoja alkuperäiselokuvalle.



Lisäksi kymmenen suositusta 2010-luvun kauhuelokuvista, joista osa on jäänyt pienemmälle huomiolle, mutta suurin osa löytänyt ansaitsemansa yleisön. Elokuvat ovat ilmestymisjärjestyksessä.


2010-luvun suositukset

1. I Saw the Devil (2010)
Brutaali ja iljettävä korealainen kostoelokuva on raju, mutta myös musta huumorin sävyttämä ja täynnä ilkeitä sivuhahmoja ja julmia kohtaloita.

2. Kill List (2011)
Tyylikkään pienieleinen indie-elokuva kasvaa mustaksi painajaiseksi palkkatappajan joutuessa itse salaseuran tähtäimeen.

3. You’re Next (2011)
Hyvä slasher on kauhuelokuvien aatelia, ja yllätyksiä täynnä oleva You’re Next on erinomainen slasher ja moderni klassikko.

4. Sinister (2012)
Loistava Sinister yhdistelee kummituselokuvaa, säikyttelyä ja julmia kotivideoita. Elokuvassa on uniikki, todella hyytävä tunnelma.

5. Maniac (2012)
Murhaajan ensimmäisestä persoonasta kuvattu elokuva on inhottava, järkyttävä ja taitava uusintaversio 70-luvun pienoisesta klassikosta. Elijah Wood loistaa mieleltään koko ajan yhä enemmän järkkyvänä murhaajana.

6. Oculus (2013)
Hyvä kummituselokuva on kumma kyllä harvinaisuus. Ja Oculus on yksi 2000-luvun parhaista. Kummitteleva peili on toimivan yksinkertainen idea, joka tässä on toteutettu loistavasti.

7. What We do in the Shadows (2014)
Uusi-Seelanti on kauhukomedioiden luvattu maa, ja vamppyyri-found footage, Taika Waititin ohjaama What We Do in the Shadows on riemastuttava, idearikas ja loistavasti toteutettu. Kaikkihan tämän ovat jo nähneet, mutta toivottavasti katsovat uudestaankin.

8. Bone Tomahawk (2015)
Naturalistinen länkkäri Bone Tomahawk on paitsi hyvä ajan kuva, tyylikkäästi toteutettu sekä brutaali kuvaus kannibaaliheimoa jäljittävästä miesporukasta.

9. Autopsy of Jane Doe (2016)
Käänteitä vyöryttävä mysteeri kuolleesta naisesta ja tämän ruumiinavauksesta on vahva, pienieleinen painajainen, jonka keskiössä Olwen Kelly alastomana, liikkumattomana ruumiina ansaitsee hatunnoston.

10. Hounds of Love (2016)
Todelliseen, nuoria naisia seksiorjinaan pitäneeseen ja murhanneeseen aussipariskuntaan perustuva elokuva on järkyttävä ja ravisteleva. Näyttelijät ovat loistavia rooleissaan, kuvaus tyylikästä ja päähenkilön ympärillä kiristyvä solmu kuristaa katsojaakin. 

2 kommenttia:

  1. Otan ilokseni korvan taa leffaideoita, kiitos noista, olen muutenkin saanut vinkkejä täältä!

    Get Out oli ovela leffa, Oscarin arvoinen, mutta moni Oscarpaapparainen ei suostunut edes katsomaan ko leffaa, miksihän, henkinen KKK kaapu päällä?
    Olin iloinen kun tämä voitti, jostain luin että SKing olisi ollut ehdokkaita valitsemassa. Miten niin liian hypetetty?

    A Quiet Placen jatko-osaa odotan innolla! Siinäpä sai koko rahalla jännittää ja olla karvat pystyssä.

    The Babadookin olen nähnyt joskus, tekisi mieli katsoa uudelleenkin.

    IT-SE luin sen ensin kirjana (ofc) ja ilahduin että tuli leffana.
    Vaikka podenkin ikuista the Clown kammoa, pidin uusintaversiosta hyvin paljon ja katsoinpa kolme kertaa kohdan jossa itse Mestari Stephen King hääräsi antiikkikaupassaan, muutenkin rakastan bongata häntä kaikista leffoista jotka polveutuu omista kirjoistaan.
    Uusi pelle oli parempi/karmivampi minusta.

    Clown leffa taas oli btw hyvä, mutta ei kestänyt enää toista katsomista (tuli telkkarista)en muistanut että oli siinä jotain naurettavaakin, mutta suurin osa oli karseaaa.

    Tarpeellista tavaraa kirjan luettuani sovelsin sitä kirjoittaaksen erään tarinan, reippaasti toki omaa sokeria mukaan.
    En ole varma onko siitä tehty leffaa, kuten monesta kirjasta.

    Piti sanoa vielä että en ole varma voisinko mennä ensin katsomaan leffan sitten vasta lukemaan, koska siihen on vastaus: En voisi.

    Onhan se kiehtovaa että se mitä on mielessään kuvitellut, ja miten se täsmää itse leffaan-
    Esim. Mr Mercedes, se oli trilogia kirja, toki minä ne luin, ja sitten ykskaks huomasin sen CMoressa, olin aivan OMG ahmiskelin kolme kautta Mr Mercedestä! Kertakaikkiaan kaikki oli just semmosia kuin King oli kirjoittanut, se oli mahtavaa seurata, ja ajatella juuri noin se kävikin!
    IMDb 7,9 93% tykänny-Sarja perustuu täysin Kingin bestselleriin kuten sanottu, se on jopa katsottavissa syys 2021.

    Olikohan sulla täällä leffaa Lights out, joku sano B-luokan leffaksi, muistaakseni itse pidin kirjoitin arvostelunkin;

    LIGHTS OUT (2016)
    Horror|22 July 2016 (Finland)
    K-16

    No nyt ei uskalla nukkua pimeässä, leffa kertoo tuntemattomasta pahasta joka piileskelee pimeässä.
    (Sangen tutunnäköinen hapsupää; Ringu ja Grudge)

    Kivasti säikkykohtauksia jolloin hypähti ainaki metrin ilmaan.
    Juoni piti ja ainakin yksi kohtaus (kevennys) jossa sai jopa naurahtaa.
    Klisee: Don´t go there!(aina pitää mennä kellariin!)

    Todella yllättävä loppu, pisti hieman hiljaiseksi.
    Ilman verta ja suolenpätkiä.

    Ruotsalaisohjaajan David F. Sanbergin erikoisteos, juonsi 3 minuuttisesta (Lights Out 2013) kauhutarinasta "Who´s there"- kauhukilpailun voitosta, kauhuleffatehtailija James Wan -halusi tuottaa leffasta täyspitkän version.
    (Next time Annabella leffan jatko-osa.)
    4/5
    °°°°°°°°°°°°°°
    WE ARE STILL HERE
    |Horror|2015

    Yksinäinen talo Uudesta-Englannista herää henkiin joka 30.s vuosi vaatien uhrauksia.Taloon muuttaa pariskunta joka on menettänyt poikansa.
    Kylän mystinen sisäänpäin kääntynyt väki ja paikkapaikoin karmivat kohtaukset savunhajuisessa talossa luo kauhua-.
    Loppua kohdin naurettavaksi.

    Klisee: Don´t go there!

    3+/5 (Plussa siksi että oli ohjaajan Ted Geoghegan ensityö.

    °°°°°°°°°°°
    THE ASYLUM (Stonehearst asylum)
    Drama, Horror, Mystery| 2015

    Vastavalmistunut lääkäri Edward saapuu toiveissaan harjoittelupaikka psykiatrisessa sairaalassa.
    Erikoislaatuinen henkilökunta tohtori Lambin kera mystisen Elizan kanssa luo epäilyksiä koko laitoksen toimivuudesta, sekä entistä tehokkaammat hoitomenetelmät suorastaan kuvottavia.
    Kellarista löytyvä salainen vaarallisten potilaiden osasto herättää lisää epälyksiä, kuka onkaan loppujenlopuksi kuka.
    Juoni on ovela ja loppuun asti yllättävä.
    Leffan jälkeen piti makustella koska kaikki kääntyi päälaelleen.
    5/6

    Sori liian pitkä posti.
    V-
    Onnelliset hetket yllättävät meidät. Me emme tarraa niihin, vaan ne tarraavat meihin.
    Ashley Montagu (1905-1999)

    VastaaPoista
  2. Hyvä jos listauksesta on hyötyä! Joo, Lights Out on tuttu, se oli ihan viihdyttävä, mutta ei silti täyttänyt niitä odotuksia, joita tuo parin minuutin alkuperäinen lyhytelokuva sai aikaan. Kauhulyhäreistä muuten pieni juttu täällä: https://kauhuopas.blogspot.com/2020/02/youtuben-parhaat-kauhulyharit-osa-1.html

    We Are Still Here on kyllä mielestäni oikeinkin toimiva elokuva, josta voisin jopa kirjoitella arvostelua jossain vaiheessa!

    Tuo Stonehearst asylum on vielä vieras tapaus, täytyypä katsoa, jos sen jostain käsiini saan!

    Pitkät postaukset ei haittaa!

    VastaaPoista

Jes hyvä! Kommenttiasi tarkistetaan...